| Asetukset käyttäjälle tingelitangeli |
|
Käyttäjätunnus
|
tingelitangeli
|
|
Tila
|
aktiivinen
|
|
Liittynyt
|
20.05.2013
|
|
Sijainti
|
Eurooppa
|
|
Harrastukset
|
Vittuilu ja lintujen bongaus ja kuvaus
|
|
www
|
https://www.nyse.com
|
|
Ammatti
|
Ammattimainen sijoittaja
|
|
Hanskojen merkki (täytettävä!)
|
Nokian Fire-Safe
|
|
lisätyt tiedostot
|
28
|
Viimeisin tiedosto lisätty
Klikkaa nähdäksesi kaikki käytäjän tingelitangeli lisäykset
 | Viimeisin kommentti
Klikkaa nähdäksesi kaikki käytäjän tingelitangeli kommentit
14.05.2024 20.30HS "Pelastuslaitoksella raju henkilöstöpula: Tärkeää tikasautoa ei voida välillä käyttää
Espoo|Länsi-Uudenmaan palveluyksikköjohtaja Antti Lallukan mukaan resurssipulaan on kaksi keskeistä syytä.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta vaivaa henkilöstöpula, joka voi vaikuttaa pelastustyöhön.
Esimerkiksi Espoon keskuspaloasemalla puomitikasyksikköä ei ole tänä vuonna pystytty käyttämään kuin korkeintaan muutaman kerran. Puomitikasauto on usein ainoa hätäpoistumistie esimerkiksi palavaan kerrostaloon jääneelle ihmiselle.
Espoon keskuspaloaseman päivystävä palomestari Peik Joutsen kertoo, että koko pelastusalalla kannetaan nyt huolta resursseista.
”Puhutaan pelastajapulasta sekä sote- ja rahoituskriisistä. Ne ovat yhdessä tietysti haastava yhdistelmä.”
Joutsenen mukaan paloasemille on suunniteltu tietyt vahvuudet ja niistä pyritään pitämään kiinni. Hänen mukaansa esimerkiksi Espoon keskuspaloasemalla on toisinaan kuitenkin jouduttu turvautumaan ylitöihin, eikä sekään ole aina riittänyt kattamaan minimivahvuutta.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on 12 vakinaista paloasemaa.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköissä pitäisi olla samanaikaisesti vuorossa yhteensä noin sata henkilöä. Minimivahvuus voidaan laskea monella tapaa, mutta Länsi-Uudellamaalla on käytetty muun muassa lukua 85.
Päivystävän palomestarin Joutsenen mukaan tänä vuonna on muutamaan otteeseen jouduttu toimimaan tätäkin pienemmällä miehityksellä.
”Emme ole päässeet yli minimivahvuuden kovinkaan montaa kertaa tänä vuonna.”
Joutsen vahvistaa, ettei puomitikasyksikköä ole päästy käyttämään Espoon keskuspaloasemalla kuin muutaman kerran tänä vuonna. Sitä käytetään ainoastaan, jos työntekijöitä on riittävästi vuorossa. Pelastajia voidaan siirtää myös muista yksiköistä, jotta yksikkö voidaan ajaa kohteeseen.
Espoonlahdessa on aina puomitikasyksikkö hälytysvalmiudessa ja tarvittaessa niitä saadaan myös Helsingistä ja Vantaalta, Länsi-Uudenmaan palveluyksikköjohtaja Antti Lallukka kertoo.
Peik Joutsen sanoo, ettei yksiköiden satunnainen vajaamiehitys ole hänen käsityksensä mukaan aiheuttanut merkittävää haittaa käytännön suorituskyvyssä tai vaarantanut pelastajien työturvallisuutta.
Hänen mukaansa jokaisen paloauton miehitystä on mahdollista laskea yhdellä työntekijällä, jos pelastajia on vuorossa liian vähän.
”Mutta silloin yksikkö ei pysty vaativaan savusukellustyöhön.”
Palveluyksikköjohtaja Antti Lallukka sanoo, että pelastajapula on valtakunnallinen. Hänen mukaansa resurssipulaan on kaksi keskeistä syytä.
Osa pelastuslaitoksista on aiemmin käyttänyt varallaolojärjestelmää turvatakseen jatkuvan toimintavalmiuden. Tuomioistuimet ovat osassa tapauksia linjanneet, että liian tiukka toimintavalmiusaika on rinnastettavissa työaikaan. Pelastuslaitoksia on määrätty maksamaan työntekijöille suuria korvauksia.
Siksi varallaolojärjestelmästä on luovuttu. Ympärivuorokautiseen miehitykseen siirtyminen on kuitenkin lisännyt tarvetta pelastajille. Heitä ei vain ole tarpeeksi.
”Onneksi ensi syksynä Pelastusopiston ja Helsingin pelastuskoulun pelastajan koulutusohjelman sisäänottomäärä tuplaantuu”, Lallukka sanoo. Hän kuitenkin arvioi, että opiskelupaikkojen lisääminen alkaa näkyä pelastuslaitosten arjessa aikaisintaan vuonna 2026.
Pelastustoimen järjestäminen siirrettiin kuntien vastuulta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Antti Lallukka sanoo, että nykyinen budjetti ei riitä kattamaan kustannusten kasvua.
”Mutta vaikka rahasäkki olisi iso, niin jos valtakunnassa ei ole riittävästi pelastajia, se ei auta.”
Toinen syy on Lallukan mukaan se, että pääkaupunkiseudun asuinalueet kasvavat. Tarvitaan uusia paloasemia ja sen seurauksena lisää pelastajia.
Lallukan mukaan tämä vaikeuttaa tilannetta entisestään. Tälläkään hetkellä ensimmäinen yksiö ei ehdi kaikkialle lain edellyttämässä ajassa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi huhtikuussa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle määräyksen korjata toimintavalmiusaikojen huomattavat puutteet lain mukaiselle vähimmäistasolle.
Aluehallintaviraston mukaan hyvinvointialeen pelastustoimessa on huomattavia puutteita siinä, miten nopeasti ensimmäinen yksikkö ehtii onnettomuuspaikalle. Ongelmallisimmat alueet olivat Otaniemi, Matinkylä, Espoon keskus ja Lohja.
Lallukka vahvistaa, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vahvuus on usein alle suunnitellun minimivahvuuden. Vahvuudesta puuttuu yleensä yhdestä kolmeen työntekijää.
Lallukan mukaan tämä ei kuitenkaan vaikuta avunsaantiaikaan, mutta sillä voi olla vaikutuksia tehokkaan pelastustoiminnan aloittamiseen ja työturvallisuuteenen työntekijää.
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010422846.html |
|
|
