Fireimages.net Forum  

Forum :: Helpdesk :: Säännöt ja ohjeet :: Asiaa kuvauskielloista. Search: Advance Search

Page: [1]    
P611
 Asiaa kuvauskielloista. - elokuu 05, 2010, 16:51:03 PM #1

Administrators
Post: 43
Registered: 01.01.1970
Osui tälläinen uutinen silmiin. Mietin vain, miten esim. Mikkelin suunnalla olevaa kuvauskieltoa voisi verrata tähän apulaisoikeuskanslerin kannanottoon.


Yle: Espoolaiskoulu ei voi kieltää kuvaamista alueellaan

Helsingin Sanomat

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen pitää perustuslain sananvapaussäädöksen vastaisena Espoon Martinkallion koulun järjestyssääntöä, joka kieltää muun muassa valokuvaamisen ja videoinnin koulussa. Päätöksestä kertoi ensimmäisenä Yle.

Puumalaisen mukaan koulun asettama kuvauskielto rajoittaa sananvapautta liian laajasti. Sananvapautta saa rajoittaa ainoastaan muiden perusoikeuksien turvaamiseksi.

Kuvauskielto säädettiin koulua perustettaessa kymmenen vuotta sitten. Rehtori Ritva Nykäsen mukaan sillä oli tarkoitus estää muun muassa nettikiusaamista, kun oppilaat eivät voi kuvata toisiaan ja henkilökuntaa koulupäivän aikana ja julkaista otoksia sitten netissä. "

http://tinyurl.com/34pver2
 
P611
 Re: Asiaa kuvauskielloista. - syyskuu 15, 2010, 11:15:28 AM #2

Administrators
Post: 43
Registered: 01.01.1970
Näköjään Korkeimman Oikeudenkin aulatilat ovat julkisia tiloja:

"Oikeustoimittajat ry. pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään, menettelikö korkein oikeus laillisesti kieltäessään kuvaamisen aulatilassa niin sanotun nänninimemisjutun käsittelyn aikana viime viikolla. "

http://tinyurl.com/39u5yl9

Ja jatkuu:

"Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtajisto, toimittajat Jarkko Sipilä ja Susanna Reinboth, pitävät kieltoa lainvastaisena ja sananvapautta rajoittavana. Heidän mukaansa uhrin kuvaaminen kyseisen kaltaisessa jutussa olisi hyvin epätodennäköistä ja pitäisi siksi jättää toimitusten omaan harkintaan. "
 
Ron
 Re: Asiaa kuvauskielloista. - lokakuu 12, 2010, 20:05:12 PM #3

Administrators
Post: 120
Registered: 17.02.2004
Hämeen sanomissa oli 17.10.2007 tälläinen juttu:

"Omatekoiset lainvastaiset valokuvauskiellot yleistyneet

Julkisilla paikoilla saa valokuvata. Julkaisemiselle on rajoituksia.

Omatekoiset valokuvauskiellot yleistyvät ja myös kuvauspalkkiota on toisinaan vaadittu julkisilla paikoilla otetuista kuvista. Jopa maanomistaja on vaatinut palkkiota maiseman näkymisestä kuvassa.

Valokuvaus on osa sananvapautta ja kuuluu perusoikeuksiin. Niitä voi rajata vain lailla välttämättömistä syistä. Lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula Oikeusministeriöstä sanoo, ettei rikoslaissa ole esteitä kuvaamiselle julkisella paikalla. Ihmisiä saa julkisilla paikoilla kuvata ilman kuvattavan lupaa, samoin esimerkiksi ajoneuvoja, rakennuksia ja onnettomuuksia.

Julkisia paikkoja ovat kaikki sellaiset paikat, joihin on vapaa pääsy. Kadut, kaupat, ravintolat, koulut, terveyskeskusten odotustilat ja vastaavat ovat julkisia paikkoja. Kuvaaminen on sallittua myös toimistoissa, virastoissa ja vaikkapa tehtaissa, jos niihin pääsee vapaasti.

Anttila-tavaratalojen turvallisuuspäällikkö Minna Tihula kertoo, että kaikissa ketjun myymälöissä asiakkaille tarkoitetuissa tiloissa saa vapaasti valokuvata aukioloaikoina, kunhan kuvaaminen ei ole häiritsevää. Hämeenlinnan Anttilan ulko-ovessa vuosia ollut kuvauskieltotarra ei ole hänen mukaansa ajanmukainen.

Pääsylippua edellyttävien konserttien tai vastaavien tilaisuuksien järjestäjät voivat kieltää kuvaamisen.

Kuvauspalkkion vaatimiseen julkisella paikalla tiedonvälitykseen otetusta kuvasta ei ole mitään perustetta. Oikeus palkkioon voi syntyä, jos kuvaa käytetään markkinoinnissa tai mainonnassa.

Kotirauhan suoja kieltää kuvaamisen

Kotirauhan piirissä olevilla alueilla ei saa kuvata ilman kotirauhan suojaaman henkilön lupaa. Kotirauha suojaa ihmisen kotia tai esimerkiksi asumiseen käytettyä tilapäistä suojaa, kuten telttaa tai matkailuajoneuvoa. Kotirauhan piirissä ovat kaikki näissä tiloissa luvallisesti oleskelevat.

Salakatselusta on kysymys, jos kuvaa kotirauhan suojaamassa tilassa, käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai yleisöltä suljetussa virastossa, liikehuoneistossa tai vastaavassa olevaa henkilöä.

Aidattu piha-alue on myös kotirauhan piirissä. Laillisesti saa katsella aidatulla pihalla oleskelevia ihmisiä, mutta ei kuvata heitä eikä tirkistellä esimerkiksi kiikarilla.

Ilari Hannulan mukaan päiväkodit ovat kuvaamisessa lainsäädännöllisesti pulmallisia paikkoja. Lainvalmisteluaineisto on suppea ja osin epämääräinen. Hänen mielestään kuvata voi, kunhan se ei loukkaa kuvattavan yksityisyyttä. Tavanomaisessa tilanteessa pitäisi olla jokin erityinen syy, jotta kuvaamisen voisi estää.

Julkaisemisesta eri säädökset

Kuvan julkaiseminen eli vaikkapa painaminen lehteen tai levittäminen netissä on eri asia kuin oikeus kuvaamiseen. Julkaisemista rajoittaa muun muassa laki yksityisyyden suojasta. Julkisella paikalla otettua kuvaa ei saa julkaista loukkaavassa yhteydessä tai jos kuva itsessään on kuvattavaa loukkaava.

Suomen journalistiliiton lakimies Sanna Kivinen sanoo, että loukkaava yhteys voi olla vaikkapa asiaan täysin liittymättömän henkilön kuvan julkaiseminen rikollisuuden lisääntymisestä kertovan jutun yhteydessä. Loukkaava voi olla kuva esimerkiksi tunnistettavasta, sammuneena puistonpenkillä makaavasta ihmisestä.

Loukkaavan tai loukkaavassa yhteydessä kuvan julkaissut voi syyllistyä kunnianloukkaukseen, törkeään kunnianloukkaukseen tai oikeudettomaan yksityiselämään liittyvän kuvan julkaisemiseen. Kunnianloukkaus on törkeä, jos se tehdään joukkoviestinnässä tai jos aiheutetaan kuvatulle suurta kärsimystä tai erityisen tuntuvaa vahinkoa. Nettikin on joukkoviestintää.

Politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa toimivien suoja on muita suppeampi, jos kuvan esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi ja kuvatun toiminnan arvioimiseksi hänen julkisessa tehtävässään. (HäSa) "

Juttu löytyy googlettamalla myös.
 
Ron
 Re: Asiaa kuvauskielloista. - lokakuu 13, 2010, 00:12:43 AM #4

Administrators
Post: 120
Registered: 17.02.2004
Ctoonari kirjoitti kuvan http://www.fireimages.net/displayimage.php?pos=-57161 alle seuraavanlaisen ohjeen:

"Kuvatallenteiden käytön periaatteet eräästä aluepelastuslaitoksen ohjeesta.


Johdanto

Pelastuslaitosten kuvatallenteiden käytöllä on kaksi merkitystä, jotka liittyvät suoraan pelastuslainsäädäntöön kirjattuihin viranomaistehtäviin. Näitä ovat onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvä valistustyö (mukaan lukien pelastustoimen esittelyaineistot) sekä palontutkinta. Valistustyöhön kuvia käytetään, kun pelastuslaitos itse näyttää tai julkaisee kuvia tai kun julkaisija on tiedotusväline. Pelastuslaitokset käyttävät kuvatallenteitaan lisäksi sisäisessä koulutuskäytössä. Tällöin kuvamateriaalin hankkiminen ja käyttö on osin suunnittelematonta ja sattumanvaraista ja aineiston käyttö-arvo muissa yhteyksissä on teknisistä ja visuaalisista syistä lähes olematonta.

Poliisin palonsyy- tai rikospaikan dokumentoinnin ja pelastusviranomaisten oman palontutkinnan dokumentoinnin tueksi kuvattavien tallenteiden ottamisessa, arkistoinnissa ja jakelussa edellytetään tavanomaista suurempaa tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä.
Viranomaisen onnettomuuspaikalta ottamat valokuvat voivat tulla rikostapauksissa osaksi esitutkintamateriaalia, joka esitutkintalain, julkisuuslain ja esitutkinnasta annetun asetuksen mukaan on julkista vasta sitten, kun asia on julkisessa oikeuskäsittelyssä. Tietoja esitutkinnasta saa lain mukaan antaa vain esitutkinnan johtaja. Virheellinen menettely näissä tilanteissa voi aiheuttaa vakavaa haittaa poliisitutkinnalle tai vakavia yksityisten ihmisten intimiteettisuojaan liittyviä rikkomuksia. Lisäksi poliisi on usein tutkinnan yhteydessä havainnut, että kuva saattaa vaikuttaa todistajanlausuntoihin, kun henkilön omat kokemukset ja myöhemmin valokuvasta nähdyt tapahtumat sekoittuvat keskenään. On myös mahdollista, että todistaja ei ole ollut silminnäkijänä ollenkaan, vaan muodostanut mielipiteensä julkisuudessa nähdyn kuvamateriaalin perusteella.

Pelastuslaitoksilla ei ole tällä hetkellä yhtenäistä käytäntöä onnettomuustilanteissa kuvattavan materiaalin käsittelystä, säilyttämisestä ja jakelusta. Muutama pelastuslaitos antaa tiedotusvälineille kuvia pyydettäessä. Suurin osa pelastuslaitoksista ei jaa onnettomuuskuvia lainkaan median käyttöön, mutta käytännöt voivat vaihdella pelastuslaitoksen tai jopa yksittäisen toimialueen sisällä. Pelastuslaitosten käytännöt vaihtelevat myös tallenteiden tekijänoikeuksien luovuttamisessa. Toiset pelastuslaitokset antavat kuvia lehdistön käyttöön vailla mitään ehtoja tai rajauksia. Toiset laitokset vaativat valo- tai videokuvan esittämisen yhteydessä kuvalähteen julkistamisen. Erityisen huolestuttavaa on pelastuslaitosten suorittama kuvien myyminen joko rahaa tai muita etuisuuksia vastaan sekä viranomaisten ottamien kuvien jakelu ulkopuolisten henkilöiden ottamina silminnäkijäkuvina.

Pelastusalan, varsinkin vapaaehtoissektorin internet-sivuilla on runsaasti kuvamateriaalia, joka ei täytä journalistia vaatimuksia. Erityisesti pelastuslaitosten ja yksittäisten palokuntien internet-sivuilla julkaistavat uutissivut kaipaavat yhteistä ohjeistusta. Riski tällaisten kuvien leviämisestä julkisuuteen on viime aikoina herättänyt pelastusalalla useissa yhteyksissä huolta. Lähtökohtaisesti pelastusviranomaisen tulisi suhtautua varauksellisesti kuva-aineistoa käyttävään nopeaan uutismaiseen aineistotuotantoon osana omaa työtään. Jos taas pelastuslaitos käyttää itse kuviaan samalla tavoin kuin media eli osana nopeaa tiedonvälitystä, tulisi pelastuslaitoksen noudattaa samoja kuvien käytön periaatteita kuin tiedotusvälineet. On vaarallista siirtyä viranomaistiedottamisen ja -valistamisen puolelta ylläpitämään jopa kuvallista uutispalvelua, jos riskejä yksityisyyden suojaan liittyen ei ole täysin ymmärretty.

Tiedotusvälineet ja pelastusviranomaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja yhteistyöllä on Suomessa hyvät, pitkät perinteet. Tiedotusvälineiden uutiskilpailu sekä yleisön kiinnostus nopeaa onnettomuusuutisointia kohtaan on jatkuvasti kasvanut. Tässä tilanteessa pelastuslaitosten kuvatallenteiden käyttö uutismateriaalina voi monessa tapauksessa olla kiinnostava vaihtoehto tiedotusvälineiden omalle kuvanhankinnalle. Onnettomuuspaikkakuvaamisen yleistyminen ja tekninen helpottuminen on tehnyt pelisääntöjen yhdenmukaistamisesta ajankohtaista.

Kuvankäytön eettiset kysymykset

Suomessa on rikoslain mukaan kiellettyä näyttää ihmistä alentavassa tilassa kuten loukkaantuneena tai mielenhäiriössä. Mikäli kuvattava on esimerkiksi tajuton tai shokissa pelastusviranomaisten ja sairaankuljettajien asiakkaiden tulee voida luottaa siihen, etteivät auttajat kuvaa heitä asiattomalla tavalla ja heistä otettuja kuvia ei käytetä asiattomasti riippumatta siitä, onko heille kerrottu kuvaamisesta tai olisiko voinut olettaa, että he ovat havainneet heitä kuvattavan. Tämä koskee niin tallenteiden jakelua tiedotusvälineille kuin käyttöä pelastuslaitosten järjestämissä koulutuksissa, yleisötilaisuuksissa sekä pelastuslaitosten omilla internet-sivuilla.

Kaikilla kuvattavilla henkilöillä on oikeus tietää, missä yhteydessä hänestä otettuja kuvia tullaan käyttämään. Toimittajan ottaessa kuvia onnettomuuspaikoilta, on sivullisilla yleensä jonkinlainen käsitys lehtikuvaajaan läsnäolosta. Henkilö voi näin ollen poistua kuvausalueelta, mikäli hän ei halua joutua osaksi kuvaustapahtumaa. Mikäli mediajakeluun otettavan kuvan on ottanut pelastusviranomainen, eivät onnettomuuspaikoilla olevat silminnäkijät tai muut sivulliset voi samalla tavalla vedota oikeuteensa poistua kuvausalueelta. Pelastusviranomaisen kuvatessa ei sivullisella voi myöskään olla käsitystä kuvan jatkokäytöstä tiedotusvälineissä.

Maailmalta levinneet uutiskuvat, joissa erilaisten katastrofien uhreja on näytetty hyvinkin avoimesti ja läheltä, saattavat vääristää Suomessa vallitsevia kuvankäytön eettisiä periaatteita. Kynnys levittää esimerkiksi yksityiselämän suojaa loukkaava kuvamateriaalia saattaa melkein huomaamatta alentua. Vaarana on myös, että onnettomuustilanteista julkistetaan kuvia tiedotusvälineiden tai pelastuslaitoksen internet-sivuilla jo ennen kuin omaiset ovat saaneet viranomaisilta tietoa tapahtuneesta. Kuvissa esiintyvien tunnistetekijöiden, kuten onnettomuusajoneuvot tai rakennukset, voivat aiheuttaa eettisesti kestämättömiä tilanteita onnettomuusuhreille tai uhrien omaisille.

Mikäli onnettomuus- tai rikospaikkakuvaamisen perusteena on viranomaistoiminta, on pelastusviranomaisella siihen oikeus. Mikäli taas kuvan hankinta on osa uutismaisen palvelun kuvitusta, koskevat viranomaista myös rikoslain salakatselusäännökset. Niiden mukaan salakatselun rikos toteutuu jo kuvaamisella, vaikka kuvattua materiaalia ei välttämättä edes julkaista. Jo pelkkä tarkkailu voi täyttää tunnusmerkit, mikäli henkilöllä on kamera mukanaan.

Kuvatallenteiden käytön periaatteet

Kuvallinen oman toiminnan ja onnettomuustilanteiden dokumentointi on tärkeä ja jatkuvasti laajentuva osa-alue pelastuslaitosten työssä. Tiedotusvälineille toimitettujen kuvien avulla pelastuslaitoksilla on mahdollisuus paitsi saada myönteistä julkisuutta myös toteuttaa tehokkaalla tavalla tiedotusvälineiden kautta turvallisuusviestintää. Mikäli keskeiset kuvatallenteiden käytön periaatteet ovat pelastusviranomaisten tiedossa ja niitä noudatetaan, ei esteitä kuvien toimittamisesta tiedotusvälineiden käyttöön ole. Tärkeämpiä pelastustoimen kuvankäyttöön liittyvissä asioissa ovat eettiset kysymykset. Pelastusviranomaiset voivat säilyttää yleisen luotettavuutensa vain siten, että kuvatallenteiden hankkimisesta on sovittu, sen tarkoitus on määritelty sekä tallenteiden arkistointi ja jakelu ovat asianmukaisesti suunniteltuja.
"

Sinänsä varsin asiapitoinen ja mielenkiintoinen teksti. Tosin teksti tuntuu olevan tarkoitettu pelastuslaitoksen palveluksessa oleville, sekä sopimuspalokuntien henkilöstölle, silloin kun he toimivat pelastuslaitoksen tehtävissä. Ohje kuulostaa tutulta? Muistanko väärin että ministeriöm pelastusosastolta olisi joskus tälläistä ohjetta tullut, koskien juurikin pelastuslaitoksien kirjavaa tiedottamista. Ulkopuolista (=ei kuulu edellä mainittuihin, tai sopimuspalokunnan jäsen joka ei ole parhaillaan hoitamassa pelastuslaitoksen tehtäviä) pelastuslaitoksen ohjeethan eivät voi koskea. Ei minunkaan työnantajani voi sanoa minulle ettet saa kuvata lintuja vapaa-ajallasi, tai et saa käydä sählyä pelaamassa vapaapäivänä.

Ohjeessa puhutaan paljon pelastuslaitoksien kameran käytöstä, mikä on hyvä. Jossain asiaa on ohjeistettu ja jossain ei ole mitään kirjallista ohjetta. Varmasti monilla keikkapaikoilla on kaivettu taskusta kamerapuhelinta ja otettua kuvaa muistoksi millaista tulikukkoa on taltutettu. Kuvat jäävät joko omaksi muistoksi, joskus joku saattaa lisätä tälläisen facebookiin ja joskus kuvia napsitaan palokunnan käyttöön ja palokunnan arkistoon. Juurikin tuollaista kuvaamista tuo ohje tuntuu koskevan. Ja on hyvä että tuollaiselle kuvaamiselle löytyisi pelisääntöjä pelastuslaitoksilta ja palokunnilta. Omasta mielestäni sammutusmiehen tai palomiehen ei tarvitse kuvata omaan albumiin, eikä varsinkaan julkaista ottamiaan kuviaan. Laitokselle tai palokunnalle kuvaaminen tehtävien salliessa ja luvan ja ohjeiden mukaisesti voisi kuvata. Silloinkin kuvien julkaisun kanssa kannattaa olla tarkkana. Mutta siihenhän tuo ohje tähtääkin!

Mutta, puhutaan nyt ulkopuolisen ottamista kuvista. Ulkopuolinen saa kuvata hyvinkin vapaasti, eikä häntä tuollainen pelastuslaitoksen ohje voi koskea.

"Suomessa on rikoslain mukaan kiellettyä näyttää ihmistä alentavassa tilassa kuten loukkaantuneena tai mielenhäiriössä." Kyllä, tälläistä kuvaa julkaiseva voisi syyllistyä mahdollisesti yksityiselämää koskevan tiedon levittämiseen. Tälläisiähän voisi olla kuvat joissa näkyy potilaita tunnistettavasti. Sellaisia kuvia täällä ei ole tullut vastaan, enkä usko että gallerian käyttäjät sellaisia ottaisivatkaan, saatika julkaisisivat. Toinen voisi olla herjaava kuva toisesta, jossa kuvaa esitettäisiin tahallisesti loukkaavassa yhteydessä tai kuvattava olisi kuvassa loukkaavassa tilanteessa. TV-uutisissa portinpieleen kusevan ihmisen kuvaaminen takaapäin ei ollut loukkaavaa, koska henkilö ei ollut selvästi tunnistettavissa. Eli julkaisua rajoittaa lainkohdat yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta. Yleisellä alueella kävely, seisoskelu, työnteko yms. ei ole yksityiselämää loukkaavaa tietoa eikä siinä pitäisi olla mitään kunniaa loukkaavaakaan.

Esimerkiksi julkaistava kuva palomiehestä kuvatekstillä "Palomies sammuttaa tulipaloa", olisi laillinen. Mutta jos kuvateksti olisi "Tämä kuspää Mikko Mielikäinen yritti kaikin laittomin keinoin estää minua kuvaamasta ja kotosalla nai koiria" voisi olla jo laiton, kunnianloukkaus voisi tulla kyseeseen.

"Kaikilla kuvattavilla henkilöillä on oikeus tietää, missä yhteydessä hänestä otettuja kuvia tullaan käyttämään."

Puppua, anteeksi vain. Tosin jos kuvan ottaa pelastuslaitoksen alaisuudessa työskentelevä (keille tuo ohje on) niin ehkä onnettomuuden uhrille kannattaa kertoa että hänen kuvaansa käytetään koulutuksessa. Mutta tavallisen Kalle Kuvaajan ei tarvitse kertoa mitä tekee kuvillansa, kunhan kuvan käyttö(=julkaisu) on muuten laillista.

Otan kuvia Mannerheimintiellä, kuvissa vilisee ihmisiä, joku ihmisistä peittää naamallaan neljännesosan kuvasta. Kuvia otan ilman että minulla olisi kuville mitään käyttötarkoitusta, kuhan räpsin. Joku kysyy mihin kuvaan, minun ei ole pakko vastata mitään. Vastaan että "kunhan räpsin huvikseni". Parin vuoden päästä keksin että kuvissa näkyy rautiovaunuja ja päätän lisätä kuvan kiskoliikenneystävien ihmeteltäväksi alan sivustolle. Ihmiset ja kuvieni käyttöä tiedustellu henkilö näkyy kuvissa. Vaihtoehtoinen loppu voisi olla että varhaisjakelulehden toimittaja kysäsee olisiko ratikkauutiseen sopivaa kuvaa, kaivan edellä mainitun kuvan ja kuva julkaistaan etusivun kokoisena. Kuva on otettu yleisellä paikalla, joten sen julkaisulle ei ole estettä, vaikken kertonutkaan kuvassa näkyvälle henkilölle että hän saattaa joskus päätyä julkisuuteen kuvassa.

Muutamia käytännön esimerkkejä;

Tiehallinnon kelikamerat, kuvia yleiseltä paikalta suoraan nettiin kaikkien nähtäville. Eikä niillä tieosuuksilla ole kyllä mitään kerrottu siitä että kuva menee suoraan jakoon. Tosin monet kuvista ovat laadultaan sellaisia että tunnistaminen on vaikeaa.

Uutiskuvat lehdissä ja televisiossa. Ei tarvi selata kuin muutama sanomalehti läpi ja katsoa illan uutisia. Useita ihmisiä kuvissa joilta ei ole lupia kyselty, eikä tarvitse. Täysin laillisia kuvia! Huomasin alkusyksystä kun Tampereen hämeenkadun reunalla tehtiin televisiohaastattelua niin että haastateltavan taustalta käveli kymmeniä ihmisiä. Harva ohi kävellyt taisi huomata edes koko tapahtumaa. Kuitenkin heidät pystyi kyllä tunnistamaan illan uutislähetyksestä. Erästä tuttua torikauppiasta kuvattiin uutislähetykseen hänen tietämättään. Siinä hän rauhassa myi perunaa ja rajattukin oli sen verran lähelle että varmasti tunnistaa. Noh, näin sai tehdä, ei siinä ollut mitään laitonta, vaikkei hän edes tiennyt kuvaajan ottaman torilta materiaalia.

Pirkanmaalla ilmestyy ilmaisjakelulehti jossa on aina kuvattuna salaa joku ihminen joka kävelee kadulla. Jos tunnistaa tämän kävelijän niin saa noutaa toimituksesta palkinnon. Täysin laillista, yleinen katu eikä siinä kävelyssä ole mitään kunniaa tai yksityisyyttä loukkaavaa. Ja sen tietävät kyllä lehden toimituksessa, ei sitä kilpailua olisi jos sen laillisuus olisi kyseenalainen.

Jopa poliisin sivuilla on julkaistu kuvia joissa näkyy ihmisiä ilman heidän antamaansa lupaa.

Jos kuvissa näkyviltä henkilöiltä pitäisi kysyä lupaa niin jäisi monet tapahtuma, urheilu- ja muut uutiskuvat näkemättä. Vai pitäisi kysyä joka rallin ek-pätkien joka katsojalta lupa? Kirjallisena tietty.. Olisi siinä myös hommaa jos turistin pitäisi kysästä lupa jokaiselta senaatintorilla olevalta kuvatessaan tuomiokirkkoa ja suihkulähdettä. Koittakaapa kuvata niitä päivällä ilman että joku tulisi kuvaan..

Eli aina kun olet julkisella paikalla, niin olet kaikkien nähtävillä! Kaikki ne jotka sinut näkevät saavat myös kertoa muille mitä ovat nähneet, joko sanoin tai kuvin..

"Mikäli taas kuvan hankinta on osa uutismaisen palvelun kuvitusta, koskevat viranomaista myös rikoslain salakatselusäännökset. Niiden mukaan salakatselun rikos toteutuu jo kuvaamisella, vaikka kuvattua materiaalia ei välttämättä edes julkaista. Jo pelkkä tarkkailu voi täyttää tunnusmerkit, mikäli henkilöllä on kamera mukanaan."

Kyllä, kiikaritkin kelpaavat salakatseluvälineeksi. Tosin pelkkä kameran kantaminen ei kerro sitä että sitä käytettäisiin salakatseluun. Muuten meistä lähes jokainen olisi siihen syyllinen. Salakatselukin tulee kohdistua aina henkilöön, eikä esim. autoon tai rakennukseen, niiden kuvaaminen ei ole salakatselua. Ja salakatselu tapahtuu aina kotirauhan suojaamalle alueelle, tai pukeutumis-, WC- tms. tiloihin. Julkisella paikalla olevaa ei voi salakatsella. Mutta ovatko toisen ihmisen kotipihalla työskentelevät palomiehet kotirauhan ja näin salakatselupykälän suojaamalla alueella?


Noh, lopuksi tajuan että ohjeeseen vastaaminen oli tyhmää koska se oli suunnattu ohjeistamaan pelastuslaitoksia toimimaan oikein tilannekuviensa kanssa. Kuitenkin suurin osa gallerian kuvista on autoista ja keikkakuvatkin ovat ulkopuolisten ottamia. Älähtämistä voisi olla jos kuvia tulisi henkilöiltä jotka ovat ottaneet kuvia ollessaan keikalla.

 
Ron
 Re: Asiaa kuvauskielloista. - joulukuu 14, 2010, 19:02:30 PM #5

Administrators
Post: 120
Registered: 17.02.2004
Salon Seudun Sanomat: Poliisi kielsi miestä kuvaamasta kadulla Salossa http://www.sss.fi/uutiset/181296.html \r\n\r\n
 

Page: [1]    

Hosted by Upcloud